Pieni, mutta ikävä vieras: perhossääski (Clogmia albipunctata)

Perhossääski viihtyy paikoissa, jotka ovat kosteita ja lämpimiä. Lisäksi viihtyvyyttä edesauttaa, että tilassa on paljon hajoavaa, orgaanista ainetta – tästä johtuen perhossääskeä tavataankin yleensä juuri viemäriputkistoissa. Lisääntymään perhossääski pääsee silloin kun sillä on tarjolla ruokaa sekä seisovaa vettä.

Perhossääskeä on tavattu jo aiemmin Euroopassa, itse asiassa se on viihtynyt siellä jo pitkään. Nyt ilmaston lämpenemisen myötä laji on alkanut siirtyä myös pohjoisemmaksi ja tavoittanut näin myös Suomen.

Tällä hetkellä lajia tavataan pääasiassa itäisessä Suomessa, sekä suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Turussa. Joillain alueilla perhossääskeä on esiintynyt jonkinasteiseksi ongelmaksi asti.

Perhossääsken ilmaantuminen ei kerro siitä, että kodissa olisi huono hygienia, sillä viemäreissä, joissa perhossääsket asuvat, löytyy aina bakteerikasvustoa ja näin tarvittavaa ravintoa elämiseen.

Kyseessä ei ole ihmiselle vaarallinen laji, sillä perhossääski ei vahingoita ihmistä. Aikaisemmin on uutisoitu että perhossääski tunkeutuisi ihmisen sisään, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Hyönteistutkija Jukka Salmelan mukaan perhossääski ei hakeudu ihmiseen, vaan joskus toukkia saattaa vahingossa päätyä ihmisen elimistöön. Tällaisessa tapauksessa on ollut kyseessä esimerkiksi epähygieninen ympäristö ja likainen, pitkään seisonut vesi.

Salmelan mukaan perhossääsken havaittuaan voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, paljonko perhossääskiä omasta kodistaan tulevaisuudessa löytää. Niksi ei ole hintansa puolesta kenenkään ulottumattomissa, sillä kun viemäriin kaataa kuumaa vettä, tuhoutuvat naaraan munimat toukat.

• Toukat noin 10 millin mittaisia, majailevat pääasiassa viemärissä.
• Kooltaan perhossääski on keskikokoa, siiven pituus noin 3-4 millimetriä.
• Siipien reunoissa on havaittavissa selkeät valkoiset täplät, lisäksi siivet ovat pörröiset.

Lähteet:
IL
IS
koivu.luomus.fi