• Etusivu
  • Hoitotyöt

Eihän teillä roiku jääpuikkoja räystäistä?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 13.02.2023
20232_62492.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Pakkanen saapuu yön turvin ja päivällä aurinko pyrkii pääsemään siitä eroon. Taistelun jättämä sotatanner on ihmiselle hengenvaarallinen. Kyseessä ei siis ole katollasi odottava murhaaja, mutta kun katoilta pois pyrkivä vesi jäätyy teräviksi jäämiekoiksi ja sulava lumi muodostuu jäiseksi laataksi, ei pihakivetystä tai kännykän ruutua tutkiva tallaaja ole turvassa.

Oikeaoppinen vastaisku

Lumen ja jäiden katoilta pudottelu on vaarallista hommaa, johon ei kannata lähteä yksin tai huolimattomasti. Oikea tapa on kutsua apuun ammattilainen, sillä heillä on käytössään hyväksytyt turvavarusteet ja työkalut, joilla vesikate ei rikkoudu.

Jos lunta kaikesta huolimatta päättää lähteä pudottamaan itse, on syytä ottaa huomioon liukastumisriski. Tätä riskiä ei tule välttää pudottamalla lumi-/jäämassoja katolta maasta käsin, sillä kun massa lähtee liikkeelle, on jo liian myöhäistä ehtiä alta pois. Tämän sijasta tulisi mukaan katolle pakata valjaat, jotka voi kiinnittää lapetikkaisiin tai savupiippuun.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Äärimmäisen tärkeää on myös turvata alhaalla kulkevien turvallisuus. Katolta huutelu ei riitä tuomaan turvaa, sillä esimerkiksi kuulokkeet korvilla kulkevat ja huonokuuloiset eivät saa viestiä perille. Lisäksi jää ja lumi kulkee painovoiman mukana ääntä nopeammin, joten vaikka huutosi välittyisikin sivulliselle, ei se välttämättä riitä.

Lumi ja jää tulisi poistaa koko katolta, eikä vain räystäiltä ja sen välittömästä läheisyydestä. Muutoin riskinä on, että katoille jäänyt lumi jäätyy paksuksi jääpadoksi. Lumenpoistokuluissa tai siihen käytetyssä ajassa ei ole saumaa pihtailla, sillä säästön seurauksena syntyvät mahdolliset vesivahingot tuottavat takuuvarmasti enemmän rahahuolia ja vievät enemmän aikaa.

Komeat jääpuikot, komeat lämmityskulut

Jääpuikkojen muodostuminen saattaa myös kieliä rakennuksen huonovointisuudesta, jolloin pelkkä puikkojen pudottelu ei riitä.

Kattolumen sulaminen jääpuikoiksi ei aina ole ainoastaan ulkolämpötilaerojen aiheuttamaa. Yleisin syy puikkoihin on lämpövuoto. Myös esimerkiksi yläpohjan tuuletusongelmat ja talviajan korostunut sisätilojen lämmittäminen toimivat oleellisina syntipukkeina.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Lumi toimii loistavana eristeenä, vaikka sen kyvystä onkin enemmän haittaa kuin hyötyä. Lämmön karatessa huonosti eristetyn yläpohjan kautta ulos, sen matka tyssää nopeasti lumikerrokseen. Tällöin lämpö jää sulattamaan lumikerrosta alhaaltapäin, jolloin sulava lumi muodostuu hurjista lämmityslaskuista varoittaviksi jääpuikoksi.

Jää ja lumi saattavat myös tehdä tuhojaan itse katemateriaalille, sadevesijärjestelmille ja muille kattotarvikkeille.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202312_83340.jpg
Viikon kysymys: Syökö rusakko tammea?
Meillä on noin 120 cm korkuinen tammi, jonka olemme joka syksy suojanneet pihapiirissämme viihtyviltä rusakoilta. Onko suojaaminen tarpeellista eli syökö rusakko tammea?
20091_14784.jpg
Johdoton akkupensasleikkuri säästää aikaa ja vaivaa
Kuusiaitaa on perinteisesti leikattu kevättalvella, suojasäällä, ennen uuden kasvun alkua. Aita kannattaa leikata ylöspäin kapenevaksi, jolloin se kerää talvella vähemmän lumikuormaa. Kuusentaimien latvat katkaistaan vasta, kun taimet ovat kasvaneet halutun korkuisiksi. Latvojen leikkaaminen hidastaa lopullisen korkeuden saavuttamista.Bosch-akkupensasleikkurit toimivat ilman sähköjohtoa. Ne katkaisevat jopa keskipaksut oksat nopeasti, koska terästerän leikkuureuna on timanttihiottu. Näin taataan siisti leikkuujälki. Keveys ja kätevä muotoilu helpottavat osaltaan työskentelyä.Vakiovarusteena toimitettavat litiumioniakut turvaavat pitkän käyttöajan, ja älykäs anti-blocking-toiminto takaa voimakkaan ja lukkiutumattoman työskentelyn.Lisää pensasleikkureista...
20235_81650.jpg
Ison kuusen lannoitus? Asiantuntija vastaa
Pihassamme on muutama iso kuusi. Jostain syystä niistä tippui kasvuosat latvoista nyt keväällä pois. Voiko sellaisen ison kuusen juurelle tehdä lehtikompostin, saisiko se siitä ravinteita juuristoon? Haluamme säilyttää puut, ovat komeat ja hyvinvoivat. Mietin kuitenkin, että pitäisikö niitä lannoittaa ja käykö tälläinen komposti juurelle?
20_P_56109.jpg
Onko mitään tehtävissä?
Lumen alta paljastui ikävä yllätys; kasvien oksia oli kaluttu puhtaaksi, hedelmäpuun taimia ja pensaita latvottu sekä puiden runkoja syöty!Talven korkeat lumikinokset mahdollistivat sen, että jänikset pääsivät syömään hedelmäpuiden ja muiden lehtipuiden taimia ja runkoja suojaustenkin yläpuolelta. Lisäksi niille ovat maistuneet erityisesti norjanangervot, jotka voitu latvoa hyvinkin huolellisesti. Lisäksi tuhojaan ovat lumihangen alla tehneet myös myyrät, joiden jäljiltä on puun tyvet paljaina (peltomyyrä) ja juuria katkottu (vesimyyrä). Monilla paikoilla myös hiiret ovat tehneet tuhojaan; maanpeitehavut ja keijuangervot on pikkuruisilla hampailla kaluttu puhtaaksi.
20232_47211.jpg
Syksyllä on hyvä aika istuttaa lisää kasveja puutarhaan
Syksy on hyvää istutusaikaa, koska syksyllä ilmankosteus on suuri eikä helle enää rasita kasveja. Syksyllä myös sataa luontaisesti enemmän kuin kesällä. Näin istutuksia tarvitsee kastella vähemmän kuin kuivaan aikaan. Astia- ja paakkutaimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Kärhöjen, jaloruusujen, atsaleojen ja muiden talvenarkojen kasvien istutus siirretään mielellään kevääseen, jotta ne ehtivät juurtua kunnolla ennen maan jäätymistä.
20226_78769.jpg
Puutarhamansikka on keskikesän herkku
Mansikan suku (Fragaria)kuuluu ruusukasvien heimoon. Samaan sukuun kuuluu monia tärkeitä koriste- ja hedelmäkasveja. Pohjoisella pallonpuoliskolla on hyvin laajalla alueella mansikan sukuun kuuluvia kasveja. Mansikan suku on todennäköisesti lähtöisin Himalajan ja Kaakkois-Aasian vuoristoseudulta. Nykyisin mansikkasuvusta erotetaan yksitoista luonnonvaraista lajia. Suomessa luontaisina esiintyviä lajeja ovat muun muassaahomansikka (Fragaria vesca) ja ukkomansikka(Fragaria moschata). Näissä viljelyohjeissa keskitytäänpuutarhamansikan viljelyyn. Mansikka on yksi maailman runsaimmin viljeltyjä kasveja.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton